Psykoosipotilaan hoitotyö

Psykoosi on mielenterveyshäiriö, jossa on vaikea erottaa mikä on todellisuutta ja mikä ei. Tyypillisinä oireina ovat harhaluulot ja harha-aistimukset (hallusinaatiot). Ilman että on luonteeltaan psykoottinen, voi jossain elämänvaiheessa esim. nukahtamis tai stressitilanteessa esiintyä erilaisia aistikokemuksen vääristymiä tai harha-aistimuksia. Tällöin kuitenkin ihminen ymmärtää aistimuksensa vääristyneen, kun taas psykoottisena kokemuksena sama aistimus koetaan todellisena. (Huttunen 2016) Psykoottisia sairauksia on monia erilaisia, niistä yleisin on skitsofrenia. Psykoosisairauksiin sairastuu 3-4% väestöstä.

Oireet:

–Havaintokyvyn häiriöt: eli aistiharhat (hallusinaatiot). Aistiharhoja voi esiintyä kaikilla eri viidellä aistialueella. Voi nähdä, kuulla, tuntea, maistaa jotain mikä ei ole muiden havaittavissa. Yleisin kuitenkin kuuloharhat.

–Ajattelun ja puheen häiriöt: Vakuuttuu erilaisista ajatuksistaan joko täysin tai osittain. Ajattelu ei ole normaalia, epäjohdonmukaista. Puhe sekavaa.

–Käyttäytymisen häiriöt: Katatoniset oireet: mm. ilmeettömyys, liikkumattomuus. Hajanainen käytös: hajanainen motorinen tai sosiaalinen toiminta. Tahdottomuus.

–Tunne -elämän häiriöt: Anhedonia: ei koe mielihyvää, mistä normaalisti kokisi. Tunne ilmaisun latistuminen. Epäsopiva tunneilmaisu. Masennus ja ahdistuneisuus.

–Kognitiivisen toiminnan häiriöt: ovat ajattelu, tiedon käsittely, muisti, toiminnan ohjaus, havaitseminen ja oppiminen.

–Toimintakyky: Esiintyy ongelmia yhdellä tai useammalla toimintakyvyn alueella. Voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista.

Syynä monen tekijän yhteisvaikutus. Altistavina tekijöinä perinnöllisyys, raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät, varhaiskehitys, perheeseen liittyvät tekijät, stressi ja traumaattiset kokemukset. Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa skitsofrenian puhkeamiselle. Laukaisevia tekijöitä mm. kannabis, ihmissuhteet, työ/opiskelut ja itsenäistyminen. Suojaavina tekijöinä elämäntavat, perheen tuki, sosiaaliset suhteet, tietämyssairaudesta, oikeanlainen lääkitys yms.

Psykoosi jaksot ovat erimittaisia jotka kestävät päivistä kuukausiin ja jopa vuosiin. Skitsofrenia vaatii yleensä koko elämän mittaisen hoidon, mutta voi toipua oireettomaksi.

Hoito

Hoidosta täytyy keskustella psykoosipotilaan kanssa, ellei hän sairaudensa takia pysty siihen vaikuttamaan. Perhe on tärkeä ottaa mukaan hoitoon, myös lapset. Potilaan hoidossa esiintyy monia erilaisia hoitomuotoja kuten lääkehoito ja kuntoutus. Yleensä parhaimman tuloksen saa, kun yhdistää lääkehoidon sekä psykososiaalisen hoitomuodon, kun se muodostetaan elämän tilanteeseen sopivaksi.

Suomessa on käytössä vajaat kaksikymmentä eri psykoosi lääkettä. Tällä hetkellä lääkkeet jaetaan kahteen ryhmään ns. perinteisiin ja ns. toisen polven psykoosilääkkeisiin. Suomessa yleisimmin käytettyjä perinteisiä lääkkeitä ovat haloperidoli, klooripromatsiini, levomepromatsiini, perfenatsiini ja tsuklopentiksoli. Niitä käytetään paljon niiden edullisen hinnan vuoksi. Perinteiset lääkkeet lievittävät skitsofrenian positiivisia oireita keskimäärin yhtä tehokkaasti kuin uudemmat ja kalliimmat lääkkeet. (Huttunen 2017) Lääkityksen aloittamisesta päättää lääkäri mieluiten psykiatri (Käypä hoito -suositus 2015). Lääkitys vaikuttaa aivojen dopamiinijärjestelmään ja autonomiseen hermojärjestelmään. Lääkityksen tarkoituksena on vähentää/postaa oireita, toimintakyvyn parantuminen, lyhentää ja ehkäistä akuuttia psykoosia ja vähentää sairaalassa olo aikaa sekä estää uusia psykooseja. Lääkkeillä erilaisia haittavaikutuksia kuten EP-oireet (mm. vapina), verenpaineenlasku, ummetus jne. Ihmisillä voi olla eri hoitovasta eri lääkkeisiin. Akuutin psykoosin mentyä ohi, säännöllistä lääkitystä tulisi jatkaa 2-5vuotta, paitsi jos ollut toistuvia psykooseja joudutaan lääkitystä jatkaa jopa koko eliniän.

Hoitosuunnitelmaan kuuluu monia eri tekijä ja jokaiselle psykoosiin sairastuneelle tehdään yksilöllisesti hoitosuunnitelma. Hoidon perustana on psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen perustuva kirjallinen yksilöllinen hoitosuunnitelma. Suunnitelma sisältää mm. oireiden hallinta, ongelmaratkaisutaitojen opettelu, ihmissuhdetaitojen opettelu, perhetyö, tarvittaessa psykoterapia, asumisen ja rahankäytön taitojen opettelu sekä opiskelu ja työelämä. Hoitosuunnitelma on hyvä tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa, mutta tarpeen vaatiessa myös osastolla.

Sairaanhoitaja voi kohdata psykoosi potilaita, riippumatta siitä millä osastolla tai alueella on töissä. On myös tärkeä, että hoitohenkilökunta ja sairaalan muu henkilökunta tietäisi miten kohdata mielenterveysongelmaan sairastunut ihminen. Positiivista on, että psykoosi potilaita hoidetaan nykyään arvokkaammin kuin vielä muutama kymmen vuotta sitten. Hienoa on, että on keksitty lääkityksiä ja erilaisia hoitomuotoja jotka auttavat psykoosiin sairastunutta selviytymään arjessa ja kuntoutua.

Monen kohdalla on myös vaikeaa ja haastavaa kohdata psykoosiin sairastunut potilas. Psykoosipotilaan tilaa ja oireita on vaikea ymmärtää ja potilaan saappaisiin saattaa olla hankala asettua. Tärkeää on kohdata potilas ihmisenä, yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Potilaan aistimuksia ja tunnetiloja ei kannata vähätellä, vaan huolia ja murheita tulee kuunnella ja voimavaroja niiden kanssa selviämiseen tukea.

Lähteet:

Huttunen, Matti 2016. Psykoosi (mielisairaus). Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00411> Luettu 30.1.2018.

Huttunen, Matti 2017. Psykoosien hoidossa käytettävät lääkkeet. Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00028> Luettu 30.1.2018.

Psykoosin pikaopas. Mielenterveystalo. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/psykoosin-pikaopas.aspx> Luettu 30.1.2018.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2015. Skitsofrenia. Käypä hoito. Verkkodokumetti. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050> Luettu 30.1.2018.